Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.10.2018 14:15Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle hallituksen työllisyyspolitiikasta ja työllistämiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissäLue lisää »
  • 8.10.2018 16:23Ilmastopolitiikassa onnistuminen vaatii puolueilta yksituumaisuuttaLue lisää »
  • 23.9.2018 16:55Keskinäisestä kunnioituksesta Lue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle hallituksen työllisyyspolitiikasta ja työllistämiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissä

Tiistai 16.10.2018 klo 14:15

(muutosvarauksin)

Hallituksen tavoitteena on työllisyyden parantaminen ja julkisen talouden vahvistaminen. Talous on kasvanut ja työllisyysaste parantunut. Työllisyysaste on jo melkein 72 prosenttia. Työssäkäyvien määrä on kasvanut yli 115 000. Hallituksen aloittaessa julkinen talous oli lähes kuusi miljardia alijäämäinen. Ensi vuonna se on käytännössä tasapainossa.

On hyvä palauttaa mieleen, miten tähän on tultu. Hallituskauden alkaessa ennusteet eivät luvanneet hyvää, ei taloudelle eikä työllisyydelle. Suomi oli ollut uudistamatta pitkään. Vatuloinnin oli loputtava. Oli selvää, että suunta ei kääntyisi ilman kipeitä päätöksiä.

Hallitus ryhtyi ensitöikseen toimiin Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Kilpailukykysopimuksen myötä pääsimme viimein mukaan maailmantalouden imuun. Vienti alkoi vetämään ja investoinnit elpyivät. Sopimuksen vaikutukseksi on arvioitu noin 30 000 – 40 000 työpaikkaa. Kiitän ammattiyhdistysliikettä yhteistyöstä kilpailukykysopimuksen aikaansaamisessa. Tiedän, että sopimus ei ollut helppo, mutta se oli isänmaallinen teko.

Arvoisa puhemies,

Tänä syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan hallituksen päätöksillä saavutetaan 33 000 - 42 000 työpaikan lisäys jo mainitun kiky-sopimuksen lisäksi, eikä tässä selvityksessä ole huomioitu vielä kaikkia hallituksen toimia. Tutkimuksen mukaan hallituksen päätökset ovat lisänneet työnteon kannusteita. Työnteon kannustimia ovat lisänneet muun muassa palkansaajien tuloveronkevennykset, ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen ja päivähoitomaksujen alentaminen.  

Eniten hallituksen talouspolitiikasta ovat hyötyneet ne yli sata tuhatta entistä työtöntä, jotka ovat nyt töissä. Kokopäivätöihin työllistyvän ihmisen käytettävissä olevat tulot kasvavat keskimäärin 1 000 €/kk. Kun hallituksen päätösten työllisyysvaikutukset otetaan huomioon, nähdään, että kipeistä leikkauksista huolimatta tuloerot kasvavat vain hyvin lievästi tai eivät lainkaan. Hallituksen toimet ovat parantaneet myös lapsiperheiden työnteon kannustimia ja vähentäneet lapsiköyhyyttä.

Hallituksen ratkaisut talouden ja työllisyyden kohentamiseksi ovat olleet oikeita ja välttämättömiä. Niiden perimmäisenä päämääränä on torjua työttömyydestä aiheutuvaa eriarvoisuutta ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus. Työllisyyden merkitys julkiselle taloudelle on järisyttävä. Kyse on päiväkotien, sairaaloiden ja ikäihmisten hoivan rahoittamisesta.

Työllisyysasteen nousu prosenttiyksiköllä parantaa julkisen talouden tasapainoa noin 1,4 miljardilla. Tulevien vuosien haasteet edellyttävät vähintään 75 prosentin työllisyysastetta.

Ärade talman,

Enligt grundlagen ska det allmänna främja sysselsättningen och verka för att alla tillförsäkras rätt till arbete. Regeringen har genom många olika åtgärder strävat efter att höja sysselsättningen och under regeringsperioden har antalet sysselsatta ökat med 115 000 personer.

Arvoisa puhemies,

Perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Tätä hallitus on tavoitellut toimillaan.

Työllistämisen esteitä on purettu monin eri keinoin. Koeaikaa on pidennetty. Takaisinottovelvoitetta on lyhennetty. Määräaikaisia työsuhteita on joustavoitettu. Pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perusteltua syytä.

Nuorten matalan kynnyksen palvelupisteiden eli Ohjaamojen toiminta vakinaistettu. Myös etsivään nuorisotyöhön on panostettu. Omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla on helpotettu. Nollatuntisopimuksiin on luotu reilut pelisäännöt. Osa-aikatyön ja keikkatyön tekemistä sovitellulla päivärahalla on helpotettu.

Nyt työttömiä kuunnellaan ja haastatellaan määräajoin. Tästä on tullut työttömiltä paljon positiivista palautetta eri puolilta Suomea. Heistä pidetään huolta. Tätäkin opposition vasen laita aikanaan kritisoi ”pakkohaastatteluina”.

Työaikalakia uudistetaan joustavammaksi. Työn perässä liikkumisen kannustimia on parannettu. Ensi vuoden budjetissa palkkatuen käyttöä yrityksissä lisätään, jotta pitkään työttömänä olleet ja osatyökykyiset työllistyisivät paremmin.

Naisten työmarkkina-asemaa parannetaan äitien työnantajille maksettavalla 2 500 euron perhevapaakorvauksella.

Hallitus on parantanut määrätietoisesti pienten ja keskisuuren yritysten toimintaedellytyksiä. Sukupolvenvaihdoksia on helpotettu perintöveroa keventämällä. Työttömyysturvaa on nykyisin mahdollista käyttää starttirahan, palkkatuen ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Hallitus sopi budjettiriihessä yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvan parantamisesta. Startup- yrittäjien ja ulkomaisten asiantuntijoiden oleskelulupien saamista on sujuvoitettu ja nopeutettu.

Kaikki näistä päätöksistä eivät ole olleet helppoja. Aina kun uusia toimia on esitelty, niiden merkitystä on vähätelty. Jälkikäteen on helppo sanoa, että monien päätösten vaikutukset ovat olleet positiivisia. Ne muodostavat kokonaisuuden, joka on suurempi kuin osiensa summa. 

Arvoisa puhemies,

Hallitus on pyrkinyt alentamaan työllistämiskynnystä monilla eri toimilla ja parantamaan pienyrittäjän asemaa. Erityisesti pienissä yrityksissä työsuhdeturvaa koskevien säännösten on katsottu nostaneen työllistämiskynnystä. 

Pieniin yrityksiin kohdistuvia poikkeuksia irtisanomissuojaan on säädetty useissa OECD-maissa. Virherekrytoinneista aiheutuvat kustannukset ovat suhteellisesti suurempia pienissä yrityksissä. Lisäksi pienillä yrityksillä on yleensä huonommat mahdollisuudet löytää työntekijälle korvaavia työtehtäviä.

Tämän vuoksi hallitus on osana työllisyyttä edistäviä toimia valmistelemassa ja tuomassa eduskuntaan esityksen laiksi työllistämiskynnyksen alentamisesta alle kymmenen hengen yrityksissä. Lisäksi työntekijän työttömyysturvaan liittyvää karenssia lyhennetään kolmesta kahteen kuukauteen. Jatkossakin irtisanomisen perusteena pitää olla asiallinen ja painava syy. Tämä on tärkeää huomata. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstään. Rekrytointiin liittyvän riskin alentaminen auttaa lisäksi niitä työntekijöitä, joiden palkkaamisen liittyy korkeampi riski esimerkiksi pitkittyneen työttömyyden vuoksi.

 

Arvoisa puhemies,

Hallitusta on painostettu lopettamaan kyseisen esityksen valmistelu. Lakot aiheuttavat menetyksiä yrityksille ja työntekijöille.

Hyvinvointiyhteiskunta vaatii vieläkin korkeampaa työllisyysastetta. Poliitikoilta vaaditaan rohkeutta ja päättäväisyyttä. Kaikista toimista ei välttämättä löydy aina yksimielisyyttä. Lopulta kyse on hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

Edellä esitetyn pohjalta hallitus jatkaa pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamista koskevan hallituksen esityksen valmistelua, jos eduskunta antaa luottamuksen hallitukselle tässä asiassa.

Ilmastopolitiikassa onnistuminen vaatii puolueilta yksituumaisuutta

Maanantai 8.10.2018 klo 16:23

Tänään julkaistu hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportti on aiheuttanut ansaitusti keskustelua ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.

Raportti teroittaa tarvetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen kahden asteen sijaan. Jo puolentoista asteen lämpötilanousu aiheuttaa ongelmia ja vaatii seurauksiin sopeutumista.

Jos kuitenkin maapallon lämpötila nousee kaksi astetta, vaikutukset ovat raportin mukaan huomattavasti vakavampia ja vaikeammin hallittavia. Esimerkiksi veden puutteesta kärsii tuplasti enemmän ihmisiä verrattuna 1,5 asteen lämpötilanousuun. Ero on dramaattinen.

Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on ollut yksi hallituksen politiikan lähtökohdista. Hallitustunnustelijana asetin hallituskumppaneille kynnyskysymykseksi Pariisin ilmastosopimukseen sitoutumisen. Hallitus onkin päättänyt muun muassa kivihiilestä luopumisesta vuoteen 2029 mennessä, uusiutuvan energian tavoitteen nostamisesta yli 50 prosentin ja sähköisen liikenteen edistämisestä. Kaiken kattavana tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2045.

Päätetyt toimet eivät kuitenkaan vielä riitä. Nyt julkaistun tutkimuksen viesti on selvä. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi.

Tarve vähentää päästöjä luo valtavat markkinat uusille teknologisille ratkaisuille. Suomella on mahdollisuus nousta ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvallaksi.

Samalla on todettava, että kaikki päästöjen vähentämiseksi tarvittavat toimet eivät Suomessakaan ole helppoja. Poliitikoilta päätökset vaativat rohkeutta, yksituumaisuutta ja kykyä toimia pitkäjänteisesti. Jotta päätöksenteko on riittävän pitkäjänteistä, on välttämätöntä käydä hallitus- ja oppositiorajat ylittävää vuoropuhelua. Näin on Suomessa toimittu myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksiä tehdessä.

Aion kutsua marraskuussa kaikki suomalaiset eduskuntapuolueet yhteen pyöreän pöydän keskusteluun. Keskustelua on luvannut johdatella Suomen ilmastopaneeli. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys Suomen ilmastopolitiikasta. Kyseessä olisi prosessi, jossa puolueet keskustelisivat puhtaalta pöydältä yhteisistä keinoista ja tavoitteista, joihin kaikki sitoutuvat ilmastopolitiikan kunnianhimon tason varmistamiseksi ja sen jatkuvuuden takaamiseksi yli hallituskausien.

Suomi on ollut tällä hallituskaudella myös kansainvälisesti erittäin aktiivinen toimija kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta. Olemme tehneet töitä myös Euroopan unionissa päästövähennystavoitteiden tiukentamiseksi. Tätä työtä täytyy jatkaa. Teen parasta aikaa kierrosta, jonka aikana tapaan kaikki EU-kollegani. Tapaamisilla olen pohjustanut Suomen ensi kesänä alkavaa EU:n puheenjohtajuutta. Olen näissä keskusteluissa ottanut puheeksi myös ilmastonmuutoksen ja todennut, että nykyiset toimet eivät riitä. Ilmastonmuutoksen pitää olla keskeisesti esillä myös Suomen EU-puheenjohtajuuden ohjelmassa. Euroopan tulee ottaa kansainvälisesti ilmastojohtajuus.

Keskinäisestä kunnioituksesta

Sunnuntai 23.9.2018 klo 16:55

Tulin politiikkaan tekemään ratkaisuja ja omalla tekemiselläni muuttamaan poliittista kulttuuria. Aika ajoin olen muistellut, mitä se kotisohvalla politiikan pyörteille päätään pudistellut kempeleläinen diplomi-insinööri aikanaan ajattelikaan politiikasta– sen tahallisista väärinymmärtämisistä ja haluttomuudesta löytää ratkaisuja.

Nyt olen saanut olla osa tuota politiikan maailmaa kohta kahden vaalikauden ajan. Omalta osaltani olen yrittänyt muuttaa politiikan toimintatapoja. Jossain olen onnistunut, jossain en.

Yhä olen vakuuttunut siitä, että suomalaiset ovat kyllästyneitä riitelyyn ja ohipuhumiseen. He odottavat politiikkojen tekevän kestäviä päätöksiä heidän ja isänmaan parhaaksi, eivätkä hekaipaa toisten nokittelua. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. 

Poliittisen keskustelun keskiöön on nostettava dialogi sekä keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus. Myönnän avoimesti, että eniten työssäni satuttavat sellaiset julkiset väitteet, joista ei kertakaikkisesti tunnista itseään. Viime perjantaina kävi niin. 

Yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri vaatii kunnostautumista erityisesti meiltä päättäjiltä. Tämä korostuu pohdinnoissa näinä kuukausina, kun puolueet etsivät ehdokkaita ensi kevään moniin tärkeisiin vaaleihin. Kärjistykset ja tahallinen väärinymmärtäminen saavat monet jättäytymään keskustelujen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle. Nurkkaan ajaminen on helppoa, mutta sieltä poispääseminen taas vaikeaa. 

Ihmisillä on tarve puhua ja saada näkemyksiinsä vastakaikua. Mitä hyötyä on keskustelusta, joka pyrkii vain osoittamaan toisen olevan väärässä? Onko politiikan puhumisen tavoite poliittiset pikavoitot ja kannatuksen kasvu vai kestävän hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ja uudistaminen?

Puhuin Saksan liittopresidentin kanssa aiheesta tällä viikolla. Hän oli äärettömän huolissaan poliittisesta keskustelukulttuurista niin Saksassa kuin koko Euroopassa. Pahimmillaan se ruokkii ääriliikkeille ja radikalismille maaperää ja suosiota. Joidenkin tutkimusten mukaan populististen puolueiden suosio voi ensi keväänä kasvaa Euroopan parlamentissa jopa 30 – 35 prosenttiin. Jos tämä toteutuu, se muuttaa kyllä parlamentin dynamiikkaa. 

Suomen kaltaista monipuoluejärjestelmää, jossa on totuttu kaiken kirjaviin hallituksiin, pitäisikin osata vaalia tavalla, joka lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eheyttä. Kyvystä tehdä päätöksiä yli puoluerajojen on pidettävä huolta. Kompromissien teko voi välillä kirpaista yksittäistä poliitikkoa tai puoluetta, mutta se on siltikin ainut tae kestävästä yhteiskunnan uudistamisesta.  

Omasta kokemuksesta tiedän, että oppositiossa itsekseen on helppo olla puhdasoppisen oikeassa monessa asiassa. Vaikeus tuleekin juuri kaikkien tavoitteiden yhteensovittamisesta porukalla. Se tekee myös kipeää, on tehnyt myös Keskustalle. Hallitusten toimintakyky ja keskinäinen kunnioittava vuoropuhelu voi myös lisätä politiikan uskottavuutta kansalaisten silmissä.

Länsimaisessa demokratiassa meidän on kyettävä käymään kipakkaakin poliittista debattia. On oikeus olla eri mieltä, mutta keskustelu on käytävä toisia kunnioittaen ohipuhumista välttäen.

Keskustan periaateohjelman mukaisesti sydämensivistys ja lähimmäisenrakkaus ovat toisen ihmisen kunnioittamista ja huomioimista. Suomen pitää olla maa, jossa ihmiset puhuvat toisilleen kauniisti. 

Tässä lajissa yritän itse ja puoleeni kanssa kilvoitella joka päivä.

Keskusta on valmis laittamaan rahaa perhevapaisiin

Lauantai 22.9.2018 klo 10:29

Yhteiskunnan eheys, eriarvoisuuden torjunta ja ylisukupolvisuus ovat seuraavan vaalikauden punainen lanka, linjasi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Jyväskylässä. 

Viimeiset vuodet Suomen taloutta on laitettu kuntoon. Velkaantumiselle oli saatava piste ja suomalaisille työtä. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on nyt laitettu kestävämmälle pohjalle.  Seuraavaksi Suomi tarvitsee ratkaisuja, jotka vahvistavat eheämpää yhteiskuntaa ja kaikkien suomalaisten mukana oloa, Juha Sipilä toteaa.

Keskusta lanseerasi Sotkamon puoluekokouksessa luottamuksen apilan. Nyt Keskusta julkisti apilasta huolenpitolehden tavoitteet ensi vaalikaudelle. Puolue nostaa huolenpidon kärkiteemoikseen tervetullut lapsinäköaloja nuorillearvokas ikääntyminen ja mahdollistava perusturva.

Keskusta uudistaisi perhevapaat ja panostaisi edelleen lapsiperheiden kotiapuun. Parhaillaan seuraavalle hallitukselle esivalmistellaan lapsistrategiaa. Keskusta on sen toteuttamiseen ja toimeenpanoon sitoutunut. Keskusta myös esittää oppioikeutta. Se tarkoittaa oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella.

Keskustan perhevapaamallissa perheillä on säilyttävä valinnanvapaus. Isien vapaita on pidennettävä. Keskusta on valmis laittamaan tähän rahaa. Isien on käytettävä enemmän perhevapaita. Myös itse olen ollut kotona hoitamassa lapsia, sitä aikaa ei ole varmasti kukaan jälkeenpäin katunut, Sipilä toteaa.

Keskusta myös esittää, että 75 vuotta täyttäville suomalaisille tarjottaisiin ikäkausitarkistus. Siellä käytäisiin ikäihmisen tilanne kaikkinensa läpi, ei vain terveydentilaa. Keskusta on myös valmis pohtimaan innovatiivisia ideoita ikäihmisten uudenlaisiksi asumismuodoiksi. Tästä yhtenä esimerkkinä olisivat esimerkiksi kaupunkien seniorikorttelit

Sipilän mukaan sosiaaliturvan remontti on seuraavan vaalikauden jättiuudistusSosiaaliturvan pitää olla nykyistä yksinkertaisempi ja joustavampi.

Keskusta on perusturvan suurpuolue. Tavoitteemme on perustulo ja kaiken lähtökohtamme on alkiolainen itseauttamiskyky. Olemme tällä kaudella käynnistäneet perustulokokeilun Keskustan aloitteesta. Se oli hyvä lähtölaukaus ja siitä saatuja tuloksia on hyödynnettävä. Keskustan mielestä on luotava malli, joka kannustaa pienenkin työn vastaanottamiseen, Sipilä sanoo.

Sadat keskustalaiset toimijat ovat kokoontuneet viikonlopuksi politiikka- ja toimintapäiville Jyväskylään.

Lisää kirjoituksia