Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 18.9.2018 14:55Puheenvuoro eduskunnalle lähetekeskustelussa vuoden 2019 talousarvioesityksestäLue lisää »
  • 12.9.2018 16:02Junckerin puheessa useita esillä pitämiämme prioriteettejäLue lisää »
  • 9.9.2018 22:16Ruotsin vaaleistaLue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Puheenvuoro eduskunnalle lähetekeskustelussa vuoden 2019 talousarvioesityksestä

Tiistai 18.9.2018 klo 14:55

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Hallitus lähti laittamaan Suomea kuntoon erittäin vaikeasta paikasta. Nyt asettamamme kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet ovat maalissa.

Ensimmäinen strategisen hallitusohjelman talouspoliittinen tavoite oli velkaantumisen taittuminen. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen on jo taittunut. Olemme päässeet myös EU:ssa yhteisesti sovitun 60 prosentin rajan alle. Matala velkasuhde antaa terveen puskurin tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi ja tuleviin talouden ulkoisiin shokkeihin varautumiseen.

Toisekseen päätimme, että verotuksen tasossa on tullut katto vastaan. Suomen veroaste on tavoitteen mukaisesti laskenut. Budjetissa esitämme veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille sekä eläkeläisille.

Kolmanneksi vaalien alla suomalaisten yksi suuri huoli oli julkisen talouden velkaantuminen. Hallitus halusi velaksi elämisen loppuvan. Piste velkaantumiselle tulee laskentatarkkuuden puitteissa jo ensi vuonna. Valtion taloudessa meillä riittää vielä tekemistä, koska velkaa otetaan ensi vuonna vielä 1,4 miljardia, mutta myös valtionvelkaantuminen vähenee suunnitelman mukaisesti. Meillä on vastuu siitä, että julkinen talous on kunnossa tuleville sukupolville.

Neljänneksi: Olemme käytännössä jo saavuttaneet kunnianhimoisen työllisyysastetavoitteemme. Mikä parasta, työllisyys on parantanut koko maassa. Tilanne monissa suomalaisissa kodeissa on aivan toinen kuin hallituksen aloittaessa. Työllisyysaste on paras kolmeenkymmeneen vuoteen.

Viidenneksi totean, että myös kestävyysvajeen kuromisessa ollaan oikealla uralla. Tosin tähän on todettava, että syntyvyyden alentuminen tuo uusia haasteita.

Arvoisa puhemies!

Teemme edelleen kaikkemme, että työllisyys kasvaa entisestään. Liian moni on vielä vailla työtä. Seuraava työllisyysastetavoite pitää asettaa ainakin 75 prosenttiin. Nyt moniin avoimiin työpaikkoihin ei löydy osaavia tekijöitä. Tähän vastaamme budjetissa. Esimerkiksi lisäämme muunto- ja täydennyskoulutusta. Budjetissa parannetaan pitkään työttömänä olleiden ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä. Tämä tapahtuu esimerkiksi lisäämällä palkkatuen käyttöä yrityksissä ja järjestöissä. Panostamme myös työkyvyn ylläpitämiseen.

Tuottavuuden kasvun pitää nopeutua, ja osaamista on edelleen vahvistettava. Yhteiskunnan uudistuminen edellyttää riittävää julkista ja yksityistä panostusta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Vientivetoisena maana tämä on ehdoton edellytys pärjätäksemme maailmalla.

Hallitus lähti nyt toteuttamaan tutkimus- ja innovaationeuvoston kunnianhimoista tavoitetta. Siinä on määrä nostaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030. Lisäsimmekin tuntuvasti Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusvaltuuksia. Tässäkin pitkään laskenut suunta on nyt käännetty.

Arvoisa puhemies!

Olli Kärkkäinen ja Jussi Tervola tekivät keväällä selvityksen ”Talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ja työllisyyteen 2015–2018”. Siitäkin voi päätellä, että hallituksen työllisyyslinja on kannattanut. Tuloerot ei ole kasvaneet, kun huomioidaan ihmisten työllistyminen.

Pystyimme tässä budjetissa tekemään ratkaisuja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä. Veronkevennysten painopiste on pieni- ja keskituloisissa sekä eläkeläisissä. Korotamme jälleen kerran pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Kaikkein pienimpiin päivärahoihin, kuten sairauspäivärahaan ja vanhempainpäivärahaan, tulee noin 80 euron kuukausikorotus. Kuivuuden aiheuttama maatalouden kriisi sai myös helpotusta.

Olen nyt pääministerinä jättämässä tämän kauden viimeistä budjettia tyytyväisin mielin. Suomi on monella mittarilla paremmassa kunnossa kuin vaalikauden alussa. Ihmiset ovat saaneet töitä, talouskasvu on eurooppalaisittain nopeaa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on terveemmällä pohjalla. Menetetty vuosikymmen on ohi.

Junckerin puheessa useita esillä pitämiämme prioriteettejä

Keskiviikko 12.9.2018 klo 16:02

Kuulimme tänään Euroopan unionin tilaa käsittelevän puheen, kun komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti kautensa viimeisen katsauksen. Juncker nosti esille EU:n suuria haasteita ja ideoi konkreettisia esityksiä. Puhe oli monella tapaa erinomainen.

Yksi pieni, mutta arkinen asia oli, että Junckerin mukaan kellojen siirtämiselle ollaan saamassa viimein piste. Tämä on työvoitto meille suomalaisille. Aloite lähti meiltä ja asiaa ovat edistäneet niin ministerimme kuin meppimme. 

Junckerin puhe oli merkittävä Suomen puheenjohtajakauden kannalta. Hän nosti esille asioita, joiden eteen Suomi on tehnyt pitkään töitä. Näistä asioista lähetin viime viikolla myös Junckerille kirjeen. Nostan kuusi asiaa Junckerin puheesta:

1.    Selkeä vaatimus monenkeskisen järjestelmän sekä avoimen ja vapaan kaupan puolesta, jossa EU:lla on merkittävä globaalin toimijan rooli. Juncker puhui myös yhtenäisten sisämarkkinoiden sekä digitalisaation puolesta. Nämä ovat Suomelle hyvin keskeisiä asioita. Tätäkin esimerkiksi käsittelin kirjeessäni Junckerille.

2.    EU:n on pyrittävä kunnianhimoisimpiin ilmastotavoitteisiin esimerkiksi CO2-päästöjen vähentämiseksi. Säädösten on tuettava muovinkäytön hillintää. Näin otamme askeleita kohti EU:n ilmastojohtajuutta, jota olen peräänkuuluttanut.

3.    Vahvempi ja turvallisempi EU. Komissio jatkaa töitä EU:n vastuullisemman ja itsenäisemmän puolustuspolitiikan kehittämiseksi. Vain tällä tavoin voimme olla vahvoja ulkoisia sekä sisäisiä uhkia vastaan.

4.    EU:n yhtenäisyys ja kyky puhua yhdellä äänellä. Tarvitsemme tätä kauppapolitiikassa, ulkosuhteissa ja ilmastopolitiikassa. Ilman jäsenvaltioiden yksimielisyyttä, emme voi kilpailla globaalista johtajuudesta. 

5.    Muuttoliikkeen kokonaisvaltainen hallinta. Pidän tärkeänä, että EU tekee konkreettisia parannuksia rajavalvontaan ja tehostaa toimia myös palautusprosessissa. Kaiken lähtökohtana on aina oltava ihmisyys. EU:n on löydettävä tapa, joka huomioi jäsenvaltioiden keskinäisen solidaarisuuden sekä uudet ja lailliset maahantuloväylät. Junckerin näkemykset ovat sitä, mitä Suomi on pitänyt pitkään esillä. Nyt on pidettävä huoli, että muutoksia tapahtuu.

6.    Afrikasta entistä vahvempi kumppani EU:lle. Konkreettiset panostukset Afrikkaan työpaikkojen luomiseksi ja investointien lisäämiseksi ovat EU:n todellinen tulevaisuuden tehtävä. Junckerin esittämät avaukset vievät kehitystä askeleen pidemmälle. Tämä on hyvä asia.

Työ näiden kysymysten äärellä jatkuu jo ensi viikolla epävirallisessa Eurooppa-neuvostossa Itävallassa.

Ruotsin vaaleista

Sunnuntai 9.9.2018 klo 22:16

Ruotsin vaalien ääntenlaskenta on edelleen kesken.Ovensuukyselyiden perusteella blokkien välinen ero on hiuksenhieno eikä hallitusneuvotteluista tule helppoja. Toivotan kollegoilleni onnea matkaan.

Vielä alkuvuodesta odotettiin Ruotsin vaalien keskittyvän turvallisuuspolitiikkaan. Toisin kävi. Maahanmuutto nousi vaalien yhdeksi kärkiteemaksi. Olemme näistä aiheista keskustelleet niin Suomessa kuin Euroopassa. Maahanmuuttoon tarvitaan johdonmukaista politiikkaa sekä maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua. Rasismille ja radikalismille ei ole tilaa. Ei meillä eikä muualla.

Odotettavissa on mielenkiintoiset hallituskeskustelutEn lähde niiden lopputulosta arvailemaan. Paljon puhuttu ja spekuloitu perinteisten blokkiasetelmien mahdollinen murtuminen tarjoaisi erilaisia ja uusia hallitusvaihtoehtoja Ruotsiin. Suomessa tällaista blokkirajaa ei ole ollutkaan ja se on omalta osaltaan tuonut meille vakautta harjoitettuun politiikkaan yli vaalikausien. Suomessa tämä on toiminut ja voi olla, että Ruotsikin vielä kokeilee koalitiohallitusta. 

Keskustan sisarpuolueen puheenjohtaja Annie Lööf on tehnyt erinomaista työtä puheenjohtajakautenaan ja ansaitsee työstään onnittelut. Alustavien tietojen mukaan keskusta olisikin eräs vaalivoittajista mahdollisesti parhaalla tuloksellaan vuosikymmeniin.

Olipa Ruotsin hallituskoalitio mikä tahansa niin Suomen ja Ruotsin suhteiden kehityssuunta tulee pysymään samanaYhteistyötä on tiivistetty ja syvennetty joka sektorilla määrätietoisesti. Suhteet ovatkin nyt historiallisen läheisetValtiojohdon välinen kanssakäyminen on lähes päivittäistä. Suomelle Ruotsi on aina erityisasemassa. Suhteemme pohjautuvat pitkään yhteiseen historiaan ja arvopohjaan.

Suomi ja Ruotsi arvioivat turvallisuusympäristöään pitkälti samoista lähtökohdista. Pyrimme molemmat Pohjolan ja Itämeren alueen vakauden lujittumiseen. Suomen kanssa tehtävälle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle yhteistyölle on laaja tuki läpi koko Ruotsin poliittisen kentän. Aktiivinen keskusteluyhteys näistä teemoista tulee säilymään varmasti yli mahdollisten hallitusmuutostenkin.

Panostamme yhdessä myös aktiivisesti pohjoismaiseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Teemme aktiivista EU-yhteistyötä. Myöskään näiden osalta merkittäviä muutoksia ei ole odotettavissa.

Lähdemme siitä, että kahdenväliset suhteemme tulevat jatkumaan hyvinä ja tiiviinä. Ruotsi on jatkossakin Suomen tärkein kumppani. Maittemme taloudet ovat kiinteästi toisiinsa sidoksissa. Vahva ja menestyvä Ruotsi on myös Suomen etu.

Alustus UKK-seuran vuosikokouksessa

Keskiviikko 5.9.2018 klo 18:27

(Muutosvarauksin)

Hyvät arvovieraat, minulla on suuri ilo ja kunnia olla puhumassa maineikkaassa UKK-seurassa näin arvovaltaiselle yleisölle ja näin historiallisessa paikassa.

Hyvät UKK-seuran jäsenet,

minua pyydettiin alustamaan ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä EU-politiikan näkymistä. Nykyinen maailman meno on nyt valitettavasti sellaista, että aion keskittyä vain muutamiin tärkeimpiin aiheisiin.

Globaalit haasteet lisääntyvät ja tiivistyvät päivä päivältä. Sääntömääräisen kansainvälisen järjestelmän pohjaa nakerretaan usealta eri taholta, olipa kyse sitten kansainvälisestä oikeudesta, vapaasta kaupasta, oikeusvaltion periaatteista tai ilmaston muutoksen vastaisesta taistelusta.

Meidän on varauduttava siihen, että maailman kehityshaasteet vaikuttavat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme tulevina vuosina monin tavoin. Meidän on oltava kykeneviä toimimaan ja reagoimaan nopeasti.

Perustoimintalinjamme on kuitenkin edelleen selkeä ja siihen on hyvä nojautua. Pidämme tiukasti kiinni omista arvoistamme ja edistämme kaikessa toiminnassamme vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Joka tasolla ja joka sektorilla.

Sääntömääräinen järjestelmä eri elementteineen on Suomen turvallisuuden ja talouden peruspilari. Puolustaessamme tätä järjestelmää puolustamme myös Suomen turvallisuutta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan eräs perusedellytys on myös, että meillä kotona asiat ovat kunnossa, myös taloudellisesti. Julkisen talouden kestävyys toimii pohjana talouden vakaudelle. Vakaa talous on tärkeä edellytys yhteiskunnan eheydelle ja yleiselle turvallisuudelle. Suomi on valmiimpi kohtaamaan ulkoiset haasteet, jos omat asiamme ovat aidosti kunnossa. Meillä on nyt hyvä pohja.

Kansainvälisesti olemme kuitenkin monessa asiassa pieni tekijä. Emme voi yksistään vastata globaaleihin turvallisuusuhkiin. Tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä. Meille paras ja vaikuttavin keino vaikuttaa globaaleihin trendeihin on Euroopan unioni. Aktiivisena unionin jäsenenä voimme vaikuttaa unionin suuntaan ja politiikkaan, olemme kokoamme suurempia.

Hyvät kuulijat,

Julkisuudessa on keskusteltu Euroopan unionin puolustusyhteistyöstä ja sen merkityksestä. Kävimme tätä asiaa perusteellisesti läpi myös presidentti Macronin kanssa.

Kahdenvälinen ja monenkeskinen puolustusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä sekä myös kriisien ennaltaehkäisyä. Myös sotilaallisen avun vastaanottokyky on tärkeä osa puolustuksen kehittämistä.

Hyväksyin presidentti Macronin kanssa Suomen ja Ranskan välisen julkilausuman EU:n puolustusyhteistyöstä. Lausunnossa korostetaan, että EU:n puolustusyhteistyön tulee vahvistaa paitsi kriisinhallintakykyä ulkoisissa kriiseissä niin myös unionin ja sen kansalaisten suojelua. Kyse on siis jäsenmaiden keskinäisestä avunannosta ja kyvyistä edetä puolustusyhteistyössä artikla 42.7 hengessä.

Tämä luku 42.7 toistuu usein julkisuudessa. Asian harrastajille tämä on selvä, kyseessä on EU:n keskinäisen avunannon lauseke. Ranska aktivoi lausekkeen ensimmäisen kerran 2015. Suomi reagoi tuolloin tähän hyvin nopeasti vapauttamalla ranskalaisia joukkoja Libanonista.

Lausekkeessa todetaan, että muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa jäsenmaalle apua kaikin käytettävissä olevin keinoin YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaan. Lauseke on luonteeltaan jäsenvaltioiden välinen sitoumus ja kaikkia jäsenmaita yhtäläisesti sitova.

Lauseke onkin sanamuodoiltaan voimakas. Puhutaan jäsenmaiden velvollisuudesta antaa apua. Silti se jättää auki monia kysymyksiä. Se ei määritele tapaa jolla jäsenvaltion tulee tukea toista jäsenvaltio. Lauseke jättää myös auki sen käyttöönoton sekä päätöksenteon menettelytavat avoimiksi.

Lausekkeelle on hyvä löytää sisältöä. Olisihan aika erikoista, jos riennämme muiden jäsenmaiden apuun esimerkiksi talous- tai maahanmuuttokriisiin vuoksi, mutta emme tekisi niin aseellisen hyökkäyksen kohdalla.

Lausekkeella on Suomelle vahva poliittinen ja periaatteellinen merkitys. Se korostaa EU:n asemaa Euroopan vakauden turvaamisessa sekä EU:n merkitystä turvallisuusyhteisönä. Se korostaa myös EU:n keskeistä roolia Suomen turvallisuuspolitiikassa. Suomi voisikin miettiä miten 42.7 voitaisiin huomioida esimerkiksi kansainvälisessä harjoitustoiminnassa.

Vaikka 42.7. suhteen työtä riittääkin niin itse olen ollut positiivisesti yllättänyt Euroopan unionin puolustusulottuvuuden nopeasta kehittymisestä. Olemme tehneet kaksi vuotta hartiavoimin töitä, vuonna 2016 Ranskan kanssa tehdyn yhteisen julistuksen pohjalta.

Nyt suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia. Suomi on ollut aktiivisesti mukana kehityksen jokaisessa vaiheessa. Haluan korostaa, että EU voi olla uskottava toimija vain, jos pystymme pitämään huolen myös kansalaistemme turvallisuudesta, ei pelkästään kriisinhallinnasta.

Hyvät ystävät,

Muutama sana muista teemaan liittyvistä aloitteista ja ”aiesopimuksista”. Näistä kun välillä liikkuu kaikenlaista huhua.

Viimeksi pinnalla on ollut Ranskan interventioaloite. Ranskan merkitys turvallisuuspoliittisena toimijana Euroopassa on kasvussa. Aloitteellaan Ranska hakee laajempaa eurooppalaista strategista näkemystä ja toimintakulttuuria. Taustalla on epävakaa turvallisuusympäristö ja tarve Euroopan kansalaisten suojeluun. Vaikka hanke ei olekaan suoraan EU-kehyksessä niin se on kuitenkin osa kuitenkin osa laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta.

Kyse ei ole valmiusjoukon perustamisesta emmekä ole lähettämässä joukkoja Ranskan entisiin siirtomaihin. Mahdollisiin operaatioihin osallistumista koskevat päätökset tehtäisiin aina kansallisesti. Myös Itämeren alue on mukana maantieteellisten painopisteiden joukossa. Tämä on meille tärkeää.

Olemme allekirjoittaneet myös joukon erinäisiä puolustusyhteistyötä koskevia aie- ja yhteisymmärryspöytäkirjoja. Näitä on sekä kritisoitu että kiitelty. Melko monesti niiden sitovuutta on kuitenkin liioiteltu, joko tahallisesti tai tahattomasti.

Laajemmassa ajattelussa tulee muistaa, mikä kaiken tämän toiminnan päämääränä on.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata sen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin.

Kaikki nämä elementit ovat harkinnassa mukana joka hetki. Kaikki toimet ovat tarkkaan harkittuja ja ulkopoliittisessa johdossa läpi keskusteltuja.

Hyvät kuulijat,

Olemme aina uskoneet hyvin konkreettisiin ja pragmaattisiin toimiin sekä korostaneet oman lähialueemme vakauden tärkeyttä. Jatkamme tätä määrätietoisesti. Suhteemme Ruotsiin ja Viroon ovatkin historiallisen läheiset. Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on viime vuosina tiivistynyt merkittävästi. Panostamme myös aktiivisesti pohjoismaiseen ja alueelliseen yhteistyöhön.

Syksyn suunnitelmiini kuuluu kollegani pääministeri Medvedevin tapaaminen. Kahdenvälinen suora dialogi on näinä aikoina erittäin tärkeää. Olemme aina uskoneet suoran keskustelun rakentavaan voimaan.

Suomen tavoitteena on pitää yllä vakaita ja toimivia suhteita Venäjän kanssa. Rakennamme yhteistyötä ja yllä pidämme vuoropuhelua kansainvälisestä tilanteesta, Itämeren alueen kysymyksistä ja kahdenvälisistä asioista.

Itämeren suojelu, arktiset kysymykset ja pohjoinen ulottuvuus ovat esimerkkejä siitä käytännönläheisestä yhteistyötä, josta kaikki osapuolet voivat hyötyä. Suorat kontaktit ovat erittäin tärkeitä, Suomen on myös kyettävä arvioimaan Venäjän kehitystä tarkoin

Suomi tukee vankkumatta EU:n yhteistä linjaa Venäjän suhteen. Euroopan unionin yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen toiminnan perusta. Venäjän eristäminen ei kuitenkaan ole kenenkään etu. Yhteistyön paranemisen edellytyksenä kuitenkin on, että Venäjä noudattaa kansainvälistä oikeutta ja muita kansainvälisiä sitoumuksiaan.

Vaikka Yhdysvaltojen politiikka pinnalta katsottuna vaikuttaakin nykyään ehkä tempoilevalta on se kuitenkin edelleen Suomelle tärkeä kumppani. Suomi ja Yhdysvallat tekevät monella tasolla yhteistyötä kansainvälisissä kysymyksissä sekä kahdenvälisesti.

Meille on myös hyvin tärkeää, että Yhdysvallat-kontakteissamme tuomme esiin arvoihimme perustuvat näkemykset suhteessa monenkeskiseen järjestelmään, kauppapolitiikkaan sekä mm ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. Tämä on myös oma viestini.

Hyvät ystävät,

Palaan vielä presidentti Macroniin. Totesimme tarvitsevamme lisää solidaarisuutta ja vastuunkantoa paitsi Euroopasta niin myös laajemmin kansainvälisesti. Keskustelimme hänen kanssa vielä kahdesta meille molemmille hyvin tärkeästä asiasta.

Ensimmäinen on ilmastonmuutoksen vastainen taistelu. Euroopalla on tässä tulevaisuudessa vielä nykyistäkin keskeisempi rooli. Euroopan on otettava selkeä globaali johtajuus ilmastopolitiikassa. Suomi on omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään noussut todelliseksi ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi unionin sisällä ja kansainvälisesti.

Toinen asia oli Afrikka. Afrikan kehitys vaikuttaa suoraan myös meihin. Uudenlainen kokonaisvaltainen Afrikka-yhteistyö on nostettava keskiöön. Ihmisiä on autettava lähempänä kotiaan ja ilmastonmuutoksen vastaiseen torjuntaan on panostettava enemmän. Yhä useamman on kyettävä luottamaan elämisen mahdollisuuksiin myös kotiseudullaan. Tarvitsemme uusi keinoja aina yritystoiminnasta kehitysyhteistyöhön ja kriisinhallintaan.

Arvoisat UKK-seuran jäsenet,

Ensi vuosi on Euroopan unionissa hyvin merkittävä. Tulevaa vuotta voi kutsua jopa EU:n supervuodeksi. Meillä on edessämme EU-vaalit, komission muodostaminen, neuvoston viisivuotisen strategian hyväksyminen, neuvottelut unionin budjetista sekä sokerina pohjalla Suomen oma EU-puheenjohtajuus. Menestyminen vaatii raakaa työtä, mutta myös selkeän tavoitteen, jota kohti kulkea.

Suomelle lähtökohta eurooppalaiseen yhteistyöhön on selvä. Olemme yhdessä vahvempia ja vaikuttavampia kuin erikseen. Paikkamme on vaikuttamisen eturintamassa olipa sitten kyse oikeusvaltionpuolustamisesta, puolustusyhteistyön kehittämisestä tai ilmastonmuutoksen vastaisesta toiminnasta.

Minun ajattelussani Euroopan unionia voitaisiin kuvata vuonna 2025 seuraavanlaisten esimerkkien kautta.

  1. Määrätietoisilla toimilla populismilta on viety pohja pois. Usko kansanvaltaiseen päätöksentekoon sekä yhtenäiseen Euroopan unioniin on vahva.
  2. Unioni on ilmastopolitiikan johtava toimija maailmassa ja edelläkävijä siihen liittyvän teknologian kehittämisessä. Ilmastopolitiikan valinnat ja päätökset näkyvät kuluttajan jokapäiväisessä elämässä. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet Afrikassakin ovat lisänneet nuorten toivoa hyvästä elämästä.
  3. Unioni on kantanut globaalia vastuutaan ja auttanut hillitsemään pakolaisvirtoja, puuttunut pakolaisvirtojen syihin ja vähentänyt köyhyyttä. Henkilökohtaista suojelua tarvitseva pakolainen saa Euroopasta turvapaikan. Laillinen maahanmuutto on poistanut työvoimapulaa ja kansalaisten pelot hallitsemattomasta maahanmuutosta ovat hälventyneet.
  4. Talous- ja rahaliittoa on uudistettu tavalla, joka luo vaurautta ja vakautta, mutta samalla se on varautuneempi tuleviin kriiseihin. Pankkiunioni on valmis ja EMU:n puuttuvat kriisinratkaisun välineet on rakennettu yhteistä tiekarttaa noudattaen.
  5. Unioni on vahva toimija niin kauppapolitiikassa kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eikä sen ylitse voida kävellä. Vahvistunut asemamme näkyy haluttuna kauppakumppanina ja roolissamme ulko-ja turvallisuuspoliittisena toimijana.
  6. Euroopan unionilla on yhtenäiset ja toimivat sisämarkkinat sekä maailman paras tutkimus ja innovaatiopolitiikka.

Tapaan kaikki EU-kollegani joko Suomessa tai heidän kotimaassaan vielä ennen ensi huhtikuun vaaleja. Tämä työn tavoitteena on varmistaa, että Suomen visio ja puheenjohtajuuskautemme tavoitteet ovat jokaisen jäsenvaltion tiedossa.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu. Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista ja edistää yhteisten päätösten syntymistä. Me näemme ja ajamme tiukasti Euroopan yhteistä etua, mutta sopivasti suomalaisin aromein. Ensi vuoden jälkipuoliskolla sinivalkoinen kädenjälkemme näkyy eurooppalaisella agendalla.

Hyvät ystävät,

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on monessa suhteessa ollut haastava eikä tule helpottamaan. Meidän on kuitenkin selkeästi pidettävä mielessämme toimintamme arvopohja. Presidentti Kekkosen sanat ETYK:n avajaiskokouksessa vuonna 1973 toimivat edelleen hyvänä ohjeena monella eri tasolla; ”turvallisuus ei ole aidan panemista, vaan oven avaamista".

Toivotan teille hyvää vuosikokousta.

Lisää kirjoituksia